Projektityö valmis ja kurssi lopussa

Aluksi kurssista ihan yleisesti, eli olen tyytyväinen siihen, että tulin. Monista kurssilla käsitellyistä palveluista en ollut ennen kuullutkaan, kuten sosiaalisista kirjanmerkeistä tai aikataulusovelluksista. Tai että kuvankäsittelyä voi tehdä noinkin kätevästi netissä. Se olikin erittäin hyödyllinen harjoituskerta.

Projektityö on tässä muodossaan ihan toimiva. Kun itse pääsee valitsemaan oikeasti kiinnostavan aiheen, työtä on mukava tehdä. Tosin en tiedä, kuinka olisi käynyt, jos kukaan muu ei olisi innostunut aiheesta ja olisin päätynyt johonkin toiseen ryhmään ja aiheeseen. Aluksi mietti, että olisi paljon helpompaa tehdä itse oma juttunsa omasta aiheestaan, mutta toisaalta tarkoitushan oli oppia käyttämään nimenomaan ryhmätyövälineitä. Ja meillä aihe jakautui niin luontevasti kolmeen osaan, että sen oman juttunsa sai sitten tehdäkin osaksi kokonaisuutta. Toisaalta se saman tekstin työstäminen useamman ihmisen kesken, jota olisi ollut mukava kokeilla enemmän, jäi nyt vähän vähemmälle.

Projektin aikana oppi käyttämään melko hyvin niitä välineitä, joissa työssä tuli käytettyä eli blogia ja wikiä, mutta muut jäivät sitten vähän pimentoon. Esimerkiksi Google Docksia olisi ollut kiva käyttää ehkä enemmän.

En tiedä haluanko, mutta miten tästä Google-tilistä sitten pääsee eroon. Kerrottiinko se jossain vaiheessa? Tai kuinka esimerkiksi yksittäinen blogi deletoidaan, jos haluaa säilyttää itse tilin.

Projektityön wiki-sivusto ja projektiblogi

Ryhmämme projektityönä tehtävä wiki-sivusto kulttuuri-instituutioista ja sosiaalisesta mediasta alkaa hahmottua. Sivustolle pääsy vaatii oikeuksia Sosiaalinen web -kurssin sivustolle.

Projektin edetessä olemme käyttäneet materiaalin keruuseen ja muuhun tarpeelliseen projektiblogia, josta muodostuu myös loppuraporttimme.

Oma osuuteni museoista on vielä pahasti kesken, mutta eiköhän se tässä viikonlopun aikana valmistu.

Projekti jatkuu

Pidimme eilen työryhmämme kanssa kokouksen, jossa päätimme lopullisesti projektityömme rajauksesta ja lopputuotoksen muodosta.

Aihe olikin jo aiemmissa keskusteluissamme rajautunut kirjastojen ja museoiden blogeihin ja Facebook-sivuihin. Lisäksi Maija oli löytänyt hyviä ulkomaisia artikkeleita sosiaalisen median käytöstä kulttuuri-instituutioissa, joten niistä saa hyvän katsauksen, kuinka Suomessakin voitaisiin käyttää näitä palveluita.

Lopullisena tuotoksenamme päätimme tehdä wiki-sivuston, sillä wikille ominainen tekstien jatkuva ja yhteisöllinen päivittäminen sopii hyvin aiheeseen, joka epäilemättä tulee kehittymään ja laajenemaan ripeään tahtiin. Materiaalin keräämiseen ja sen toisillemme esittelyyn olemme käyttäneet ryhmän sisäistä blogia, jonka päätimme työn lopuksi julkaita avoimesti ja käyttää sitä samalla työmme loppuraporttina.

Sosiaaliset kirjanmerkit - Diigo

Viime torstaina tutustuimme sosiaalisiin kirjanmerkkeihin ja palveluihin, jotka mahdollistavat kirjanmerkkien jakamisen. Meidän ryhmämme kohteena oli Diigo. Kellään ryhmämme jäsenistä ei ollut aiempaa kokemusta tällaisista palveluista, joten alussa olimme hieman hukassa, mutta aika nopeasti sivustoa ja sen eri toimintoja oppi käyttämään. Löydöksistämme tarkemmin Kipen blogissa.

Olimme aika epäileväisiä tällaisten palveluiden tarpeellisuudesta, varsinkin kun käyttö ei ole ihan yhtä sujuvaa kuin kirjanmerkkien asettaminen selaimeen, mutta kieltämättä mahdollisuudesta käyttää omia kirjanmerkkejä missä tahansa tietokoneessa voi olla merkittävää hyötyä. Itse en olisi kovin innostunut jakamaan omia kirjanmerkkejäni koko maailmalle, mutta voihan ne pitää salassakin.

Erityisen positiivisesti yllätyimme Diigon image-palvelusta, jolla saattoi tallentaa kokonaisen verkkosivun tai osan siitä kuvaksi omalle sivulleen. Kuvaan saattoi myös lisätä tekstiä, nuolia ja muita korostusvälineitä. Toisaalta emme olleet kovin vakuuttuneita Diigon sivuston ulkonäöstä. Mahdollisesti alun vastenmielisyytemme palvelua kohtaa johtuikin osaltaan sen epämiellyttävästä ulkoasusta.

Sosiaalisiin kirjanmerkkehin tutustuminen näin ryhmätyönä oli varsin tehokas oppimiskokemus, vaikka aluksi tuntuikin, että oli yllättäen joutunut heitetyksi kylmään veteen. Toisaalta ryhmätöiden onnistuminen riippuu pitkälti sen jäsenistä. Onneksi omaan ryhmäämme päätyi neljä varsin aktiivista persoonaa. En ole täysin vakuuttunut siitä, että tarve kirjoittaa palveluun tutustumisen perusteella "käyttöopas" oli oppimisen kannalta toimiva ratkaisu. Jos jotain kirjallista tuotosta tarvittaisiin, ehkä ennemminkin yleisiä kokemuksia ja mietteitä palvelusta. Ajatustemme muokkaaminen käyttöopasmuotoon tuntui vievän turhaan huomiota itse palveluun tutustumisesta.

Kommenttien muokkausta

Testailen tässä yhteydessä kommenttien muokkausta html-koodeilla. Bloggerissa saa varsinaista tekstiä muotoiltua tekstinkäsittelymäisesti, mutta kommenttitekstejä kirjoitettaessa ei näitä muotoilupainikkeita ole saatavilla.

Verkkosivueditorista

Nyt on tehty nettisivustoa Google sites -verkkoeditorilla, ja aika kömpelöltähän se tuntuu. Asiasta enemmän nettisivuilla.

Blogia ja wikiä ja mitä vielä

Kun tällaiselle kurssille tulee täysin ummikkona, oppii väkisinkin jotain uutta. Muutamaa blogia olen joskus ohimennen lukenut, mutta mitään en ole vakituisesti seurannut, saati sitten itse kirjoittanut. Facebookista olen onnistunut pysymään erossa, vaikka useampikin henkilö on ehdottanut sinne liittymistä. Joitakin avoimia sivuja on kyllä tullut katsottua sieltäkin. Wikipedian tietysti tunsi jo entuudestaan, mutta enpä olisi aavistanut, että wikillä olisi jotain muutakin käyttöä. Myös syötteet olivat käsitteenä tuttuja, mutta en ollut niitä itse missään hyödyntänyt.

Vaikka kurssin sisältö onkin siis periaatteessa uutta ja tuntematonta, kovin vaikeitahan nämä asiat eivät ole. Kun alkuun pääsee, eri medioiden käyttö on varsin helppoa tietokoneenkäytön perustiedot osaavalle. Olennaista onkin tietää erilaisten sovellusten ja työkalujen olemassaolosta ja käyttömahdollisuuksista, jotta niitä osaa tarvittaessa ottaa käyttöön.